Kadotetut lapset -moniammatillinen työryhmä oli 16.12.2019 tapaamassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista.
Paikalla oli psykiatrian erikoislääkäri, sosiaalityöntekijä, toimittaja, juristeja ja lastensuojelujärjestelmään kadonneiden lasten isovanhempia.
Keskustelimme lapsiasiavaltuutetun kanssa sijaishuollon nykytilaselvityksen kiireellisyydestä.
Sosiaali- ja terveysministeriön 2000-luvulla valmistelema lastensuojelulain kokonaisuudistus sekä lakiin tehdyt muutokset eivät ole vähentäneet huostaanottoja, vaan päin vastoin lisänneet niitä.
Lähes 19 000 lasta asuu kodin ulkopuolella. Tuorein tutkimus kertoo, että vuonna 1997 syntyneistä lapsista on lähes kuusi prosenttia ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle eli joka 15:s lapsi on tullut sijoitetuksi jossakin vaiheessa elämäänsä. https://www.julkari.fi/
Vuonna 2018 ainoastaan 689 lasta oli sijoitettuna läheisten luona, vaikka lastensuojelulaissa on perheen läheisverkoston kartoitusvelvoite. Vain 454 lapsen huostaanotto lopetettiin, vaikka lastensuojelulaissa on kirjattuna perheen jälleenyhdistämisen velvoite ja vaikka Suomi on saanut langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Lapsen terveydentila on huostaanoton syynä yhä useammassa jutussa (neurokirjon lapset, vammaiset ym). 2000-luvulla lastensuojeluun on syntynyt miljardibisnes https://yle.fi/uutiset/3-
Jäämme toiveikkaine odottamaan, että lapsiasiavaltuutettu ottaa sijaishuollon lasten asian ponnekkaasti esille ja käynnistää maassamme arvokeskustelun. Vain haastattelemalla lapset ja heidän läheisensä saadaan luotettava kokonaiskuva lastensuojelun vaikuttavuudesta. Vain haastattelemalla lapset voidaan puuttua sijaishuollon kaltoinkohteluun ja turvata kaikille lapsille turvallinen kasvuympäristö sekä luoda maahamme perheen jälleenyhdistämisen mallit.