Lapsi tarvitsee yhteyden vanhempiin
Ylen selvityksen (11.10.2019) mukaan hoivabisneksestä tutut terveysjätit vuolevat miljoonia huostaanotetuilla lapsilla. Sijaishuollon miljardibisnes pyrkii ohjailemaan myös kuntien päättäjiä ja luomaan mielikuvan dramaattisesti heikentyneestä vanhemmuudesta.
Suomessa ei tilastoida huostaanottojen syitä. Yleisimmät syyt liittyvät lapsen tai vanhemman terveydentilaan (mm. neurokirjon häiriöt, vammaisuus, psyykkinen sairaus, syömishäiriöt) ja lapsen koulupulmiin, jotka tietysti tulisi hoitaa ilman lastensuojelua ja huostaanottoa.
Lapsibisneksen toimijoiden unelma-asiakas on kunta, joka ulkoistaa lastensuojelunsa. Lasten sijaishuolto on liiketoimintaa, josta valvonta ja laadun tarkkailu puuttuu. Kukin kunta voi poliittisella päätöksenteollaan muuttaa tahtotilansa ja lopettaa lapsibisneksen.
Olisi syytä selvittää kaikkien lapsiasioista päättävien taloudelliset kytkökset, niin ristiriitaisia päätöksiä maassamme tehdään.
Tiina Grönlund nosti esille sijaishuoltoon kadonneiden lasten tilanteen selvittämisen kiireellisyyden (WL 14.1). Kadotetut lapset -työryhmä on esittänyt valtiolle vetoomuksen sijaishuollossa olevien lasten ja heidän vanhempiensa puolueettomasta haastattelututkimuksesta (https://kadotetutlapset.fi).
Yksi kaltoinkohtelun muoto on lapsen vieraannuttaminen vanhemmistaan ja läheisistään. Suomen valtio on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavia tuomioita, koska Suomi kiinnittää lapsia sijaishuoltoon, vain ani harva huostaanotto lopetetaan (454 vuonna 2018). Sijaishuoltopaikat estävät varsin usein erilaisin verukkein lapsen ja vanhemman yhteydenpidon ja lastensuojelu sallii tällaisen lainvastaisen ja sivistymättömän toiminnan.
Huostaanotossa ei ylipäänsäkään ole kyse mistään “paremman perheen” vertailusta. Vieraannuttamisen salliminen tarkoittaa, että lapsia katoaa sijaishuollon syövereihin (kadotetut lapset). Käytännössä valvonta puuttuu kokonaan perhehoitoon sijoitetuilta lapsilta.
Varkauden lastensuojelu on saanut aluehallintovirastolta huomautuksia siitä, ettei lastensuojelu ole tukenut ja edistänyt lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa. Perhehoitajien toimia tulee valvoa eikä vieraannuttamista tule sallia.
On yllättävää, että valtuutettu ja jopa perusturvalautakunnan jäsen Sassa Suna (kok.) ohjaa kirjoituksessaan tärkeän aiheen juupas–eipäs -keskusteluksi. Jokaiselle lienee selvää, että joskus lapsen tilanne edellyttää viranomaisen puuttumista. Eikö myös Suna haluaisi sijaishuollossa olevien lasten tilanteen selvittämistä? Varkauden tilanteen jo pitkältä ajalta tuntien tämä selvitys tulisi pikaisesti käynnistää.