Keski-Uusimaa lehti käsitteli yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta 1.3.2020 julkaisussa artikkelissa Isoäidin suuri suru: vanhemmat käyttävät huumeita eikä mummi kelvannut huoltajaksi – ”Käsittämätöntä mielivaltaa”

Suomen valtio on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavia tuomioita lastensuojeluasioissa. Käsitelty aihe koskee perhe-elämän suojaa ja perusoikeuksia. Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe.

Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeiden mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ( 1 kohta).

Jutussa on mainittu, että isoäiti on saanut vertaistukea Kadotetut lapset -ryhmästä Facebookissa, jossa on useita samankaltaisessa tilanteessa olevia isovanhempia. Jutussa on haastateltu vain isoäitiä ja lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon päällikkö Suvi Salinia.

Kadotetut lapset -työryhmä on antanut toimittajalle tämän pyynnöstä seuraavan haastattelun, jota ei julkaistu:

Jutussa olevan isovanhemman tarina ei ole mitenkään harvinainen. Vaikka läheisellä olisi tahtoa ja kykyä huolehtia sukulaislapsesta, lapsi päätyy sijoitukseen sukulaiselle vain ani harvoin.

Lastensuojelusta on tullut Suomessa bisnestä. Yksityisten yritysten osuus lastensuojelulaitosten ylläpitäjinä on kasvanut niin, että niiden osuus on 90 %.

THL:n tilaston mukaan Suomessa oli sijoitettuna 18 544 lasta. Vain 689 heistä oli sijoitettuna perhehoitoon sukulais- tai läheisperheeseen. Luku osoittaa, että sukulaiset saavat vain harvoin hoitaa huostaan otettuja lapsia.

Lastensuojelulain 32 §:n mukaan läheiskartoitus on tehtävä, jos lapsella on läheisiä jotka ovat halukkaita ja kykeneviä ottamaan lapsen luokseen. Silti niin ei tapahdu, koska Suomessa ei noudateta lakia. Jos viranomaisella on tiedossa, että isovanhempi on halukas ottamaan lapsen luokseen, läheiskartoitus pitää tehdä ja näin tukea lievimmillä mahdollisilla keinoilla lapsen elämää.

Vaikka läheiset olisivat sopivia lapselle, sijoitusta ei tehdä. Keksitään jos minkälaisia syitä sille, ettei isovanhempi voisi saada lasta luokseen, vaikka he olisivat kunnollisia kansalaisia. Vain muutamissa tietoon tulleissa tapauksissa lapsi on sijoitettu isovanhemmalleen. Työtapoihin kuuluu myös usein se, että vanhemmat ja sukulaiset vieraannutetaan lapsesta. Vieraannuttamisen kautta lapsen palauttaminen takaisin kotiinsa estyy. Vuonna 2018 vain 454 huostaanottoa lopetettiin. Samaan aikaan sijaisperheistä on Suomessa huutava pula.

Kadotetut lapset -työryhmä haluaa herättää keskustelua modernista lastensuojelusta, joka näkee perheyhteisön lapsen voimavarana. Moniammatillinen työryhmä vaatii muun muassa, että kaikkien sijaishuoltoon siirrettyjen lasten tilanne selvitetään viipymättä valtion järjestämänä sijaishuollon nykytilaselvityksenä.

Kadotetut lapset -työryhmä on tuonut esiin virallisia tilastolukuja sekä laajaan kokemukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa. Yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta ei tule käsitellä yksipuolisesti. Vain lastensuojelun edustajan haastattelun julkaiseminen osoittaa yksipuolista ja journalististen ohjeiden vastaista tiedottamista.

Kadotetut lapset -työryhmän puolesta

Leeni Ikonen

varatuomari